Paahdettua paprikapestoa

Minulla oli ruokapöydässä lauantaina kaksi ekstralaista, joista toinen rehellisesti arvioi valmistamaani keittoa kommentilla ”viisi ja puoli kymmenestä”. Säästän maailman siltä reseptiltä ja tarjoilen onnistuneen leivänpäällissoossin keitto-ohjeen  sijaan.      

  

Paahdettu paprikapesto

• kaksi punaista paprikaa
• yksi dl cashew-pähkinöitä
• puolikas dl manteleita
• puolikas dl auringonkukansiemeniä
• ruokalusikallinen kookosöljyä
• pala parmesania (omani oli noin 20g)
• ruukullinen basilikaa
• oliiviöljyä
• suolaa
• mustapippuria

Puolita paprikat (poista kodat) ja hiero niihin hieman oliiviöljyä.  Paahda paprikoita uunissa 200 asteessa grillivastuksella noin kymmenen minuutin ajan tai mitä uunisi on mieltä. Laita paprikat uunista oton jälkeen muovipussiin tai kannelliseen astiaan jäähtymään.  Poista paprikoista kuori (edellä mainittu toimenpide auttaa siinä).  Sekoita kookosöljy pähkinä-manteli-siemenseokseen ja paahda nekin uunissa. Aikaa tuo vie viidestä minuutista ylöspäin. Laita paahdetut ainekset, basilika ja juusto tehosekoittimeen. Lisää reippaasti oliiviöljyä, mausta suolalla ja mustapippurilla. Säilytä jääkaapissa kannellisessa purkissa.

Odotan tänään alkanutta viikkoa kovasti, sillä juhlin perjantaina syntymäpäiviäni. Ja lauantaina juhlitaan niitä vielä ystävien kanssa kotipileet-hengessä. Niin siistii!

Syyspiirakkaa, omenapiirakkaa

Jes, tein sen! Onnistuin tekemään gluteenittoman omenapiirakan, jonka syöminen nikottelematta ei vaadi ehdotonta rakkautta minua kohtaan. Edellinen kokeilu meni noin 95%:sti biojätteeseen. Syynä se, että piirakka maistui 95%:sti biojätteeltä. Mutta tämä kokeilu oli menestys. Jopa niinkin suuri että uskallan kertoa, miten tämä tehtiin.

Gluteeniton omenapiirakka

Taikina

• 100 g voita
• yksi dl kookossokeria
• yksi kananmuna
• yksi ja puoli dl perunajauhoja
• yksi dl mantelijauhetta
• kanelia
• kardemummaa

Päälle

• omenoita ja
• kaksi kananmunaa
• kaksi dl turkkilaista jogurttia
• yksi dl kookossokeria
• kanelia

Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja kookossokeri vaahdoksi. Lisää kananmuna hyvin sekoittaen. Lisää kuivat ainekset. Laita uuniin 175 asteeseen viideksi minuutiksi ja ota ulos. Asettele ompot haluamallasi taiteellisella visiolla esipaistetun pohjan päälle, ripottele päälle kanelia. Vatkaa keskenään kananmunat, jukra ja sokru. Kaada seos teoksen kruunuksi ja paista uunissa vielä noin 20 minuuttia. Uuniajat ovat täysin ohjeellisia, sillä meidän uuni toimii mielestäni tavallista tehokkaammin.

Asian vierestä vielä sananen. Vietin tänään lounaan joogasalissa. Sinne saliin jäi kipeä selkä, stressi ja harmistus. Toisinaan hölmönä hetkenä harmittelen, että miksi löysin joogan vasta muutama vuosi sitten, enkä vaikka 10. Viisas minä tosin tietää, että joogamatkani aika oli vasta nyt, kun olen  siihen valmis.

Mustikkamauste

Se, kuka tykkää mustikasta ja kardemummasta rakastaa mustikkamaustetta. Voi laittaa puuron päälle tai smoothieen. Muita käyttötarkoituksia en ole vielä keksinyt, mutta hyviä on noikin. No jätskin päälle, sekin toimis. Vaikka kolmen kaverin Mustikka & Kardemumma-jäden päälle, tårta på tårta-henkeen. Ohje on otettu sellaisenaan Joogaruokaa-kirjasta, jonka ostin taannoin omaksi. Uskoisin, että se on ainoa ruokakirja jonka olen itse ostanut. Olen toki saanut sen seitsemäntoista lahjaksi, mutta tähän meni omaa fyrkkaa 12,70€. On sen arvoinen.

Mustikkamauste

• yksi dl mustikkajauhetta
• kaksi dl kookoshiutaleita
• yksi rkl jauhettua kardemummaa
• yksi tl vaniljajauhetta

Laita kaikki ainekset tehosekottimeen ja surraa hienoksi. Säilytä kannellisessa purkissa.

Ulkona on maailman kaunein ilma tänään. Tuolla on asteet nollassa ja kuulas taivas. Näiden muutamien kirpeiden päivien vuoksi syksy on mun lempivuodenaika. Peittoaa läähätys-kesät mennen tullen. Illalla kävelylle!

Gluteenitonta siemenleipää

Ah, viikonloppuni oli tapahtumarikas ja tämän viikon käynnistymiseen on tarvittu kuppi jos toinenkin kahvia. Edessä häämöttävät synttärijuhlani vaativat sunnuntaivisiitin Tallinnaan ja iyengarjoogan totesin lauantaina lyhyen workshopin jälkeen ei-mun-suuntaukseksi. Olen myös katkaissut sokerittoman putken ja syönyt kakkua lastensynttäreillä. En tullut sokerihumalaan, mutta edelleenkään ei mitenkään hirveästi tee mieli makeaa ja hyvä niin. Nyt on totaalikieltäytymisen aika kuitenkin ohi ja on aika suhtautua makeaan myrkkyyn lempeydellä. Irtsareita saa syödä joskus ja kakku voi olla muutakin kuin raakakakkua. Toki ostin kuitenkin Ruohonjuuresta kookossokrua, jos nyt iskee inspiraatio leipomiseen. Olen oman elämäni sketsihahmo.

Seuraavan siemenleipäohjeen löysin sattumalta (alkuperäinen ohje täällä) googlatessani erään tunnin joogaopettajaa, joka näytti supertutulta. Tämä mysteeri ei ihan täysin auennut, mutta sain tehtyä tämän perustamiskustannuksiltaan mielipuolisen hintaisen leivän. Mulla nyt sattuu olemaan kaappi täysi siemeniä ja niiden kavereita, mutta jos sulla ei ole ja haluat tätä leipää nauttia, varaudu kaupparetkeen paksun lompakon kanssa. Mä puolitin ohjeen ainekset (koska mun leipävuoka ei ole kokoa large) ja modasin koostumusta kaapin sisällön mukaan. Tuli justiinsa sopiva taikina ja hyvää leipää ilman jauhoja. Leipäpalani on nyt muodikkaasti gluteeniton ja helvetin painava. Söin aamupalalla itse tehdyn quacamolen kanssa. Kukaan muu perheestäni ei halunnut maistaa yhtä haukkua enempää, mutta se on heidän menetyksensä.

Gluteeniton siemenleipä

• kaksi ja puoli dl auringonkukansiemeniä


• yksi dl pellavansiemeniä


• yksi dl kurpitsansiemeniä

• puolikas dl cashew-pähkinöitä rouhittuna 

• puolikas dl mantelirouhetta

• kaksi ja puoli dl tattarihiutaleita

• puolikas dl kookoskuitujauhoja 

• kaksi ja puoli rkl chia-siemeniä

• kaksi rkl psylliumkuitujauhetta

• kolme rkl seesaminsiemeniä

• kolme rkl kookosöljyä

• suolaa maun mukaan (laitoin paljon)

• kaksi rkl kookossokeria

• yksi dl aurinkokuivattuja tomaatteja

• noin neljä dl vettä

Sekoita kuivat ainekset keskenään kulhossa. Sulata kookosöljy juoksevaksi ja lisää sen sekaan kookossokeri ja vesi. Yhdistä kuivat ainekset ja neste (muista lisätä suola), sekoita tasaiseksi. Lisää vettä tarvittaessa, mutta taikinan kuuluu olla paksua. Kaada seos vuokaan ja anna tekeytyä muutama tunti. Laita uuniin puoleksi tunniksi 175 asteeseen. Irroita tämän jälkeen leipä vuoasta ja paista vielä puoli tuntia. Anna leivän jäähtyä hyvin ennen tarjoilua. Leipä säilyy hyvin jääkaapissa reilun viikon.

Ja minkä hintaiseksi leipä sitten perustamiskustannuksiltaan tulee? Laskujeni mukaan tarvitset valuuttaa varovaisimmankin arvion mukaan kooltaan pienimmillä pakkauskoilla 50 euron verran. Siitä tekee kyllä sitten monen monta painavaa ja lisäaineetonta leipää, ei huolta.

Kanelitytöt apuun

En oikeastaan etsi yleisöä blogilleni tai  hakusanaoptimoi sisältöä, joka tulee ilmi otsikosta. En usko, että kukaan googlaa kanelityttöjä apuun ja sitä kautta eksyy tänne. Jos näin tapahtuu, toivon hartaasti yllätystä kommenttiboksiin. Millä ihmeen haulla tänne joku eksyi?

Meillä oli viime yönä ensimmäistä kertaa yökylässä lapsen kaveri. Visiitti oli intensiivinen ja jännittävä kaikkien mielestä. Alkuperäiset huoleni osoittautuivat joiltain osin aiheellisiksi, kun lohdutin äitiä ikävöivää pientä kaveria nukkumaanmenon ikkunan ohituttua. Siihen asti kaikki oli mennyt hyvin, mitä nyt oma aikuinen mieheni ei sataprosenttisesti tuntunut rakastavan perjantai-illan huumaa kahdella nelivuotiaalla vahvistettuna. Ikäväkohtauksen jälkeen homma kuitenkin rullasi niin kuin piti. Kaksi paidatonta hikipalloa nukkui sikeästi lastenhuoneessa aina aamuun saakka. Sikäli kun herätys kello 6:15 menee viikonloppuna aamusta. Tämän päivän haukotusten määrästä päätellen jotain jäi vajaaksi.

Olen kiitollinen siitä, että sain kokeilla, millaista on laittaa kaksi lasta nukkumaan. Eihän se helpointa ollut, vaikka tämä kokemus nyt ei millään tavalla replikoi sitä, että molemmat lapset olisivat omia. Luulisi sen olevan joltain osin kuitenkin helpompaa, omien tainnuttaminen siis vieraskoreuden puuttuessa. Lapset hyppivät seinille ja äiti karjuu. Kuulen jo omat kireät sanani – päät tyynyyn heti, pulinat peppuun ja nähdään aamulla.

Saan usein kuulla omanikäisiltä äitilajitovereilta, kuinka helppoa on oltava, kun on vaan se yksi lapsi. Lajitovereilta, joilla on siis kaksi tai enemmän jälkeläisiä. – Hyvähän sun on sanoa. – Kyllä mäkin menisin, jos ois vaan yks. En tosiaan osaa sanoa, kun on vaan tuo yksi, että onko kaikki sitten tuplakerroin hankalampaa ja raskaampaa, kun on käynyt synnytyslaitoksella kahdesti. Puheista päätellen näin on. Mutanttikilpikonnan esittäminen 24/7 on kyllä piknikki, kun ei lapselle kaveria omasta takaa ole. Enkä tarkoita sitä sarkastisella tavalla kuin vaan ihan vähän. Suurimman osan aikaa kun on siistiä olla Michelangelo.

Mielettömien, ei mitenkään asiaan liittyvien kappaleiden jälkeen kanelityttöihin. Sokeritonta taivalta on takana nyt juuri sisällä olevan tiedon mukaan 27 päivää. Hyvin menee, himo on poissa. Täytyy tehdä taustatyötä, miten säilyttää tämä tila, vai olenko tuomittu elämään ilman kakkubuffetin suloista kosketusta ikuisesti. Mikä määrä sokeria on ok ilman että joudun takaisin karkkikaltereiden taa?

Kanelitytöt toimittivat jälkiruoan virkaa kuluneella viikolla. Raakaherkkujen omituisin juju on minulle se, etten yleensä ensin pidä niiden mausta. Toisella kerralla maistaessa mieli on jo muuttunut, ja kolmannella kieli jo lipoo huulia. Tämä ohje löytyy sellaisenaan ruotsalaisen raakaruokakuningattaren Erica Palmcrantz Azizin kirjasta, jonka ostin aikanaan kirpparilta 50 sentillä. 

Kanelitytöt

• kaksi dl manteleita
• yksi dl rusinoita
• kolme rkl hunajaa
• yksi rkl rypsiöljyä
• yksi tl kanelia
• suolaa

Hienonna mantelit hienoksi jauheeksi monitoimikoneessa. Kaada jauhe kulhoon, lisää muut ainekset ja sekoita. Pyöritä seos palloiksi. Maista suussa häivähdys joulua ja piparkakkutaikinaa. Tarjoa lapsellekin, yhdelle, kahdelle tai useammalle. Monta niitä nyt sattuu jaloissa pyörimään.

Lounassalaattia

Tultiin eilen maalta, jossa saatiin olla osallisina rapujuhlissa. Jouduin poistumaan juhlista ennen kymmentä, mutta toisaalta sain poistua sieltä ihanan pienen miehen kanssa käsistä pitäen. Lapsi osallistui rapujuhliin ensimmäisen kerran puhuvana ja juhlahumusta nauttivana olentona: naurua riitti aika paljon aikuisten snapsilauluille ja ihailevia katseita isompien lasten jutuille. Parhaat bileet vähään aikaan, meidän molempien mielestä!

Sunnuntaina meitä odotti kotona mielestäni tyhjät ruokakaapit, joka lähemmän tarkastelun jälkeen osoittautui vääräksi hypoteesiksi. Lapsi sai munakasta ja me isommat syötiin saldea. Toinen meistä oli tosin rapujuhlien jälkeisissä tunnelmissa ja olisi varmaan toivonut enemmän hampurilaisia ja ranuja. Sori, kvinoaa pöytään, sillä allekirjoittaneella ei ollut darraa.

Lounassalaatti

• kaksi kypsää tomaattia
• pieni puolikas punasipuli
• kaksi avokaadoa
• yksi mango
• noin puolitoista desilitraa keitettyä kvinoaa
• halloumijuusto
• paahdettuja manteleita
• mustapippuria
• (sormisuolaa, vähän oli pakko, kun  se on niin hyvää).

Keitä kvinoa ohjeen mukaisesti. Paahda mantelit kuivalla pannulla. Pilko vihannekset ja mango. Paista halloumi. Yhdistä kaikki ainekset ja mausta mustapippurilla.

Ainiin, sokeritonta elämää, sikäli kun se on mahdollista on takana nyt kolme viikkoa ja himo valkoista paholaista kohtaan on taittunut. Kerron vinkkini operaatioon ja tunnelmat projektiin liittyen, jahka 30 päivää on kirjattu ylös.