Päiväpeitto

Olen etsinyt virkattua päiväpeittoa jo jonkin aikaa, tositarkoituksella. Eräänä torstaina se sitten saapui. Yllätyksenä anoppi pimpotti ovikelloa ja siinä se oli,  täydellisen sopivana.

Tuparit

Muutosta on kaksi kuukautta ja viime perjantaina juhlittiin tupaantuliaisia. Oma kontribuutioni juhlien tarjoiluihin piti olla ensin yksi salaatti. Tämä vastuu siirrettiin minulta pois. Sitten ilmoitin tekeväni kakun. Se paloi, kun katsoin samanaikaisesti Viidakon tähtösiä. Tarjoilut olivat ehkä tästä johtuen kategoriassa maiskis. Caesarsalaattia ja vihreää salaattia sisältäen mm. grillattua parsaa, grillattuja uusia perunoita, marinoituja tomaatteja, mansikoita ja parmesania. Pöydän kuningas oli kuitenkin pitsa, jota tarjoiltiin kuudella eri tapaa:

• barbecuekana-ananas-gorgonzola
• kirsikkatomaatti-buffalomozzarella-itse tehty pesto
• ananas-kirsikkatomaatti-grillattu paprika ja zucchinia
• pepperoni-mozzarella
• kampasimpukka-itsetehty persikkachilimössö ja maustetut seesaminsiemenet

Tiedättekö, mistä tietää että kasvisruoka on täydellinen? Kun vannoutuneet lihansyöjät santsaavat. Niin kävi miehen tekemälle valkoiselle kasvispitsalle eli pitsalle numero kuusi. Sitä ei riittänyt myöhemmin saapuneille vegetaristeille, sillä se meni sen sileän tien parempiin suihin. Pitsan kastikkeena oli 2 dl creme fraichea, johon oli sekoitettu kourallinen parmesanraastetta. Täytteenä oli grillattuja uusia perunoita ja valkosipulirosmariiniöljyssä (tästä pitää ehkä laittaa ohje myöhemmin) paistettuja marinoituja sieniä.  Ah onni!

 

 

 

Lapsi oli juhlien ajan vaarin ja famun hoteissa ja saimme viettää dagen efterin sohvalla ilman agendaa. En muista, koska viimeksi olisi ollut päivä ettei tarvitsisi tehdä yhtään mitään. Sunnuntaina tarinateppo kuitenkin palasi jo onneksi kotiin. Tuparilahjoja sateli myös pienelle ihmiselle katuliitujen muodossa (ja Annalle tiedoksi, että en sittenkään ottanut näistä krediittejä itselleni).

 

 

Oli ihanat juhlat. Kiitokset menevät upeille tyypeille ja ruoalle. Seuraavat tarjoilut laitetaan esille meillä viimeistään Flow-viikonlopun lauantain brunssin merkeissä. Itse aion panostaa ensi kerralla myös enemmän, kuin vain laittamalla pillit laseihin. Voin myös vastata jäistä.

Kokilla lakisääteinen tauko

Tänään kaupassa käynti ei mennyt käsikirjoituksen mukaan eikä kokki tai varamies jaksanut alkaa säveltämään mitään ruokasinfoniaa. Syötiin kalapuikkoja ja keitettyjä perunoita. Salaatin virkaa toimitti porkkanasta leikatut tikut. Maistui hyvältä. "Lautasen tyhjä" (kyseessä ei kirjoitusvirhe), ilmoitti metrin mittainen ruoan päätteeksi. Jälkiruoaksi pyydettiin ja saatiin purkka. Eläköön tiistait!

Munakas kelpaa aina

Kun olen päästänyt suusta lauseen " mä voin laittaa ruoan, istu sä vaan", kadun sitä lähes aina välittömästi. Ruoan laittaminen on kivaa, mutta en ole siinä mielestäni erityisen hyvä. Lisäksi arkena tulee taikoa aina jotain sekunnissa. Ei ole aikaa lukea keittokirjoja läpi ja haalia aineksia kivijalkakaupoista. Tähän ongelmaan ratkaisuni on seuraava: perunamunakas uunissa. Vaatii hyvin vähän tekijältään ja valmistuu itsestään ilman hämmentämistä, kääntämistä ja silittelyä. Kyseisessä ruoassa on vaikea epäonnistua ja se menee suurimmaksi osaksi kaupan myös metrin pituiselle (jos ei ole sieniä, sillä sienet on njyääk).

Keitin uusia perunoita ja paistoin pannulla punasipulia ja valkosipulia. Perunat pilkottiin ja ja lisättiin paistettujen sipuleiden sekaan. Joukkoon laitettiin erivärisiä pieniä tomaatteja. Maustettiin suolalla, mustapippurilla, tuoreella korianterilla ja ruohosipulilla . Ainekset levitettiin leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan. Päälle kaadettiin neljä kananmunaa, joihin oli haarukala sekoiteltu loraus maitoa. Koko komeuden päälle lisättiin parmesania ja mozzarellapalloja. Uuniin, 175 astetta ja 20 minuuttia kelloon aikaa. Valmistui ehkä kolme minuuttia etuajassa. Asiakkaani olivat tyytyväisiä tuotteeseen. Munakkaan kanssa syötiin avocadosalaattia, mutta lapsi vain tomaatteja. Salaatti on myös njyääk.

Kunhan lapsi herää päiväuniltaan, lähdemme mittailemaan katuja, sillä ulkona on käynnissä Arabian katufestarit. Tänään on myös ravintolapäivä ja Arabian kaduillakin on monta eri ruoan tarjoajaa. Toivottavasti jotain on vielä jäljellä, jahka lapsi on saanut akut ladattua.

Sataa, mutta minä en kastu

Asuntomme sijaitsee sisäpihalle ensimmäisessä kerroksessa. En ole vielä päättänyt, onko tämä hyvä vai huono asia. Hyvää on se, että voin lasitetun terassin lämmöstä vahtia sateessa leikkivää lasta. Huonoa on se, että katselen häntä näyteikkunassa naapurien silmäparien seuratessa lehdenlukuani. Tai niin ainakin luulen.

 

 

Tarkoitus olisi nyt pikaisella aikataululla laittaa tuo mahdollinen kesäautuus ja nykyinen murheenkryyni kuntoon. Mies on jo aloittanut istuttamalla jotain. Toivon että se olisi minttua mojitoihin, joista ajattelin alkaa tykkäämään.